Aloitin juuri lukemaan uutta kirjaa positiivisesta psykologiasta: Keijo Tahkokallio, Ajattele myönteisesti - Avaimia muutokseen. Siellä tuli ensimmäisenä vastaa puolillaan oleva juomalasi -esimerkki. Ennen olin kuullut esimerkistä uintivalmentajani kertomana. 

Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä?

Juomalasi -esimerkki havainnollistaa hyvin positiivisen ajattelun perusideaa. Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä? Maailmassa kaikki asiat ja tapahtumat ovat puolillaan olevan lasin kaltaisia. Kaikkein myönteisimpäänkin liittyy negatiivisia puolia ja kaikkein kielteisimpäänkin positiivisia.

Länsimaalaisessa kulttuurissa vallitsee erityinen taipumus nähdä juomalasin tyhjä puoli, eli näemme ympärillämme ongelmia, vaaroja, vastuksia, puutteita, virheitä jne. On totta, että näitä negatiivisia ilmiöitä ympärillämme riittää ja paljon. Kuitenkin on yhtä totta se, että maailama on pullollaan myös myönteisiä asioita. Näitä harva vain pystyy näkemään. Koska valitsemalla negatiivisen, sulkeutuu automaattisesti pois positiivinen.

Maailma ei tietenkään muutu miksikään ajattelemmepa sen myönteisenä tai kielteisenä. Juoman määrä lasissa on täysin riippumaton ajatuksistamme. Meidän kannaltamme vain on mukavampaa ja hyödyllisempää nähdä se myönteinen puoli.

Teksti on  lainattu suoraan ja referoiden kirjasta Keijo Tahkokallio, Ajattele myönteisesti - Avaimia muutokseen.

Itse haluasin nähdä mielummin juomalasin myönteisen, täynnä olevan puolen. Aina se ei kyllä onnistu, mutta ehkä jos harjoittelen sitä oikein usein, niin siitä alkaa tulla osa joka päiväistä ajatteluani. Kumman puolen sinä mielummin näkisit? :)